Irmeli Hoffrén ja Nina Uski: Eräpäivä koronalle?

Eräpäivä koronalle?

 

Koronapandemia on pyörinyt keskuudessamme jo vuoden erilaisine rajoituksineen. Tilanne tulee kestämään vielä kuukausia rokotuksista huolimatta. Poikkeuksellinen aika ja koronarajoitukset ovat saaneet ihmiset huomaamaan sitä todellisuutta, jossa jotkut elävät jatkuvasti. Yksinäisyydestä ja eristäytymisestä kärsivät eniten ne ihmiset, jotka ovat jo valmiina vaikeassa tilanteessa. Yksinäisyys voi aiheuttaa vakavia psyykkisiä ja fyysisiä haittoja. SPR:n mukaan lähes joka kolmas kärsii yksinäisyydestä. Yksinäisyys on lisääntynyt ikäihmisten keskuudessa, mutta myös nuoret tuntevat yksinäisyyttä jatkuvien rajoitusten takia. Ihminen on perusluonteeltaan sosiaalinen. Joukkoon kuuluminen on ihmiselle tärkeää ja yksi hyvinvoinnin edellytys on, että meillä on ympärillä ihmisiä joita voimme tavata. Kun pitää välttää ihmisten tapaamista kuukaudesta toiseen, seuraukset voivat olla arvaamattomia. Koronan vaikutuksia ihmisten mielenterveyteen voi vain arvailla.

Koronan jälkeiseen ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin tulee panostaa ja kun vaurioita korjaillaan, niin pitää muistaa että kaikki eivät selviä omin voimin, vaan tulevat tarvitsemaan yhteiskunnan apua. Erilaiset järjestöt, yhdistykset ja seurat tekevät työtä yksinäisyyden vähentämiseksi niin nuorten kuin vanhojen joukossa. Niiden merkitys tulee varmasti kasvamaan entisestään.

Viimeinen vuosi on ollut kovin raskas niin monille perheille. Huoli koulunkäynnistä, vanhempien töiden jatkumisesta, epätietoisuus poikkeusajan kestosta, etätöiden sekä etäopiskeluiden paineet, yksinäisyys ja urheiluharrastusten keskeyttämiset ovat kuormittaneet perheiden arjessa jaksamista.

Pelastakaa lapset -kyselyn mukaan, joka neljäs lapsi koki henkisen hyvinvointinsa huonoksi tai melko huonoksi. Erityisen haastavaan tilanteeseen ovat joutuneet vähävaraisten perheiden lapset. Vanhempien huoli toimeentulosta heijastuu myös lapsiin.

Nuorten tilanteesta kertovan #MPkorona –nettikyselyn mukaan seitsemän kymmenestä 13-19-vuotiaasta nuoresta koki viruksen tuoneen elämään uusia huolia tai pahentaneen entisiä. Yli puolet kertoi ahdistuksesta, yksinäisyydestä, jaksamattomuudesta, väsymyksestä, koulunkäynnin haasteista, keskittymisvaikeuksista, mielialan vaihteluista ja uniongelmista. Nämä kaikki vääjäämättä vaikuttavat jokaisen nuoren arjen jaksamiseen ja koulunkäyntiin.

Tukipalveluiden ja jälkihoidon merkitys on äärimmäisen tärkeää, niin koulujen, sosiaalipalvelujen, oppilashuollon kuin muiden ammattilaisten yhteistyötä on kaikin keinon vahvistettava ja kehitettävä, jotta apua tarvitsevat lapset, nuoret ja perheet saavat tarpeisiinsa vastaavaa tukea.

Meille kaikille on hyvä muistuttaa, että on tärkeää keskustella mieltä painavista asioista, älä jää huoliesi kanssa yksin. Isovanhemmat, äidit, isät, ystävät varmasti jokainen ilahtuu soitosta, vaikka keskustelisitkin myös huolistasi. Lisäksi jos tarvitset ulkopuolista kuuntelijaa, kannattaa ottaa yhteyttä erilaisiin tukipalveluihin jos arjen kuormitus ahdistaa. Usein keskustelu auttaa eniten.

Yhdessä olemme enemmän. Tukekaa toisianne, kunnelkaa, keskustelkaa ja olkaa avoimia myös mieltä painavista asioista.

Irmeli Hoffrén ja Nina Uski

Kirjoitus on julkaistu Uusimaa-lehdessä 23.2.2020