Tommi Kanon: Perinteisen kaunista arkkitehtuuria

Katso taivaalle, ohi rakennusten korkeuden. Katso metsään, ohi rakennusten tiiviyden. Katso Helsinkiin, ohi Porvoon kaupunki-identiteetin. Porvoon kaupunkikehityksen suunta rakennusten korkeuden, tiiviyden ja arkkitehtuurin osalta on erittäin huolestuttava. Tiivis ja korkea laatikkorakentaminen taajama-alueen sisäpuolella ei kunnioita lainkaan Porvoon perinteistä kaupunkikuvaa. Sitä imagoa, josta olemme tunnettuja muualla. Vahvuutenamme ovat koristeelliset puutalokorttelit niin Borgå Gymnasiumin kuin vanhan kaupungin luona. Sellaista arkkitehtuuria tarvitsemme lisää!

Arkkitehtuurin murros näkyy myös muissa kunnissa. Seiniä “koristellaan” mitä ihmeellisimmillä kuutioilla, eikä symmetriaa kunnioiteta kuin vain harvoissa tapauksissa. Porvoon uudisrakennukset pitää herättää mielenkiintoa. Suun pitää valua kuin koirat lounaan äärellä. Valokuvia pitää napata yhtä kiivaasti kuin turistit Muumit-kaupassa. Tällä tavoin Porvoosta tehdään elinvoimaisen kaunista kaupunkia. Tällä tavoin taloudellinen pääoma nousee, eikä veroja tai velkaa tarvitse ottaa – jos tehdään muitakin rakenneuudistuksia.

Tällä kehityksellä voimme toivottaa porvoolaiset tervetulleeksi Espooseen. Tai Helsinkiin tai Vantaalle, mutta ei Porvooseen. “Unelmien Porvoo 2030” -tavoite kaupunkistrategiassa muuttaa muotoaan tällä kehityksellä. Jos Porvooseen raahataan pk-seudun tapaiset korkeat ja massiiviset rakenteet, voimme kutsua Porvoota sloganilla: “Dystooppinen Porvoo 2030”. Ainakin kehityssuunta mm. Porvoon Energian tontin, (Läntisen Mannerheiminväylän), Aleksanterinkadun päädyn ja osittain torin suunnitelmien osalta ollaan menossa kohti pimeyttä. Valot tulee olla päällä, eikä hehkuttaa edellä mainittujen hankkeiden puolesta. Valoisaa tulevaisuutta rakennetaan suosimalla esimerkiksi uusrenessanssi- ja jugend-tyyliä.

 

Tommi Kanon, 19-vuotias lukio-opiskelija,

ent. nuorisovaltuuston edustaja kaupunkikehityslautakunnassa